JA TAAS MENNÄÄN
Tänään se vihdoin tapahtui! Koulun käytävät täyttyivät nuorista opiskelijoista ja puheensorinasta. Keväällä oli niin autiota, että tuntui, että luokkahuoneetkin ihmettelivät hiljaisuutta ja odottivat opiskeliijoita taas saapuviksi. Tilanteen huomioon ottaen toivoisi luokkiin enemmän väljyyttä, mutta näillä mennään. Hienoa on aloittaa lähiopetus viiden kuukauden tauon jälkeen!
Viikko sitten suunniteltiin ensimmäiselle koulupäivälle luokkatasojen omia salitilaisuuksia. Itse asiassa tämä oli suunnitelma vielä maanantainakin, kun vihdoin uskalsimme julkaista ensimmäisen päivän ohjelman kotisivuilla. Ja ensimmäinen muutos tehtiin heti tiistaiaamuna: ei ketään saliin vaan pelkästään kotiluokkiin omissa ryhmissä. Ja ykkösten nimenhuuto sisäpihalta. Onneksi oli aurinkoinen ilma.
Nopeat muutokset taitavat olla syksyn teema. Suunnitelmat on tehty koko vuotta varten, mutta lähes kaikkien suunnitelmien perään tulee lisättyä: “Toivottavasti voimme toteuttaa tämän aivan normaaleissa lähiolosuhteissa”.
Syyslukukaudella on tiedossa kolmet juhlat, kevään ylioppilaiden lakkiaisjuhlat elokuussa, Lilun 125-vuotisjuhlat lokakuussa ja yhdistetty Itsenäisyys- ja syksyn lakkiaisjuhla joulukuussa. Toivottavasti voimme toteuttaa nämä ihan lähinä!
Poissaololukemat tullevat tänä syksynä kohoamaan huikean korkeisiin lukemiin. Tämä on näkynyt jo koulun suunnittelupäivien aikana. Kun pienikin nuha pakottaa jäämään kotiin, olipa vuotava nenä sitten lapsen tai vanhemman. Koronatestauksen vaatimus ja tulosten odottaminen - varsinkin negatiivisten sellaisten - turhauttaa ihmisiä jo nyt, vaikka ollaan vasta mahdollisen toisen aallon alussa. Kun nyt kaikki jaksaisivat pestä käsiä ja pitää etäisyyksiä. Eikä matkustaa ulkomaille. Lilun opettajista en ole huolissani. Kunpa muutkin olisivat yhtä vastuullisia.
Jotkut olivat täällä tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti