Carpe diem,
arvon ylioppilaat!
Te, hyvät Linnankosken lukion ylioppilaat, olette ikäluokka, joka on kokenut melkoisen lukion. Oppiaineiden
lisäksi olette joutuneet oppimaan muita tärkeitä elämäntaitoja väistötilojen,
muuton ja koronakevään kirjoitusten myötä. Parakeissa opitte sietämään
epämukavuutta. Kun pääsimme takaisin omaan kouluun, olitte oppineet arvostamaan
arkipäivän ”itsestäänselvyyksiä” kuten tilavia luokkahuoneita, ruokasalia oman
katon alla ja riittävästi vessoja. Koronakevät taas toi mukanaan nopeiden
muutosten sietokykyä ja stressinhallintaa. Aivan kuin ylioppilaskirjoituksissa
ei sinällään olisi tarpeeksi stressinsietoharjoitusta.
Kaikesta tästä
olette selvinneet. Osalla teistä on jo uusi opiskelupaikka, osa suorittaa
asepalvelusta, osa on töissä ja osa keskittyy vielä parantamaan
ylioppilastodistustaan parin viikon päästä alkavissa ylioppilaskirjoituksissa.
Tämä kaikki on aivan tavallista ylioppilaan syksyä. Kuitenkaan elämä Suomessakaan
ei ole nyt ihan tavallista – sitä meidän tuntemaamme normaalia.
Kesäkuu oli
lämmin, helteinen ja loman makuun pääsi helposti. Kokoontumisrajoituksia oli
kuitenkin vielä voimassa, samoin kuin ulkomaille matkustamista oli rajoitettu. Heinäkuussa
oli kylmempää ja sateisempaa. Epidemiatilanne taas oli parantunut ja
rajoituksia alettiin purkaa. Elämä helpottui, uskalsi paremmin tavata ystäviä
ja sukulaisia. Elokuussa tuli lämpö takaisin, mutta rajoitusten purkamisen,
ihmisten liikkumisen ja seuraelämän vilkastumisen myötä myös tautitapausten
määrä alkoi nousta hiljalleen.
Kesä on siis
ollut erilainen. Kesätöitä peruttiin, ja yhtäkkiä kalenteri olikin tyhjä. Ulkomaanmatkat
kuuluvat melko monen perheen kesänviettoon, mutta nyt matkoja ei päässyt
tekemään – tai sitten, kun pääsi, matkakohteet olivat vähissä. Samoin festarit
ja muut massatapahtumat peruttiin pääsääntöisesti. Kesäsuunnitelmat menivät
uusiksi.
Mitä kesällä sitten
tapahtui? Mökkeily nousi uuteen arvoon. Mökkikauppa vilkastui ja ihmiset
siirtyivät maalle. Lapin matkailu kiihtyi suomalaisten keskuudessa – nuoret,
jotka aikaisemmin eivät niin ole Lapin vaelluksista välttämättä perustaneet,
lähtivät retkeilemään ja tutustumaan Lapin luontoon. Luonnossa liikkuminen
lisääntyi kokonaisuudessaan kaikkialla Suomessa. Etelä-Suomen
luontomatkailukohteet olivat paikoittain jopa ruuhkaisia.
Ja ihmiset
lähtivät marjametsään. Hyvä lakka- ja mustikkavuosi houkutteli metsään monia,
jotka aiemmin eivät itse ole marjakorejaan täyttäneet.
Mitä tästä on
voinut oppia? Suomessa on hyvä olla. Olemme onnistuneet pitämään epidemian
hallinnassa erittäin hyvin verrattuna muihin maihin. Olemme oppineet pesemään
käsiämme ja yskimään kyynärtaipeeseen. Kotimaan matkailu on aukaissut silmämme
näkemään lähiseudun matkakohteita, kaunista maaseutua ja Lapin luontoa.
Ja ehkä olemme
myös oppineet nauttimaan arkisemmista asioista ja elämään hetkessä. Carpe diem
– poimi päivä, suorana käännöksenä latinasta. Carpe diem on antiikin roomalaisen
runoilijan Horatiuksen kuuluisin lausahdus, joka lauseyhteyteen sidottuna
kuuluu seuraavasti:
”Dum loquimur, fugerit invida aetas: carpe
diem quam minimum credula postero.”
Suomennettuna,
vähän eri suomentajia mukaillen: ”Kun puhutaan, hetki jo poissa on. Tartu
hetkeen, luota huomiseen mahdollisimman vähän.”
Hyvät
ylioppilaat, vuosi sitten ei kukaan meistä olisi uskonut, että vietämme teidän
lakkiaisianne elokuun lopussa. Ajatus olisi tuntunut aivan käsittämättömältä.
Vuosi sitten meillä ei ollut aavistustakaan, minkä maailmanlaajuisen myllerryksen
tulevaisuus toisi.
Hyvät nuoret
ylioppilaat, tarttukaa hetkeen. Nauttikaa tänään ansaituista, odotetuista
juhlistanne, ystävien ja sukulaisten seurasta. Nauttikaa huomenna levosta, ja
maanantaina - opinnoistanne, työstänne, mitä sitten teettekin. Eläkää elämäänne
nyt, eikä ”sitten kun”. Olkaa läsnä nykyhetkessä.
En ehkä
kuuntelisi Horatiusta, joka kehottaa olemaan luottamatta huomiseen. Toivo
paremmasta on olennainen osa ihmisen tyytyväisyyden tunteen tai onnellisuuden
perustasta. Haaveilkaa tulevaisuudesta, nähkää mahdollisuuksia, tehkää
suunnitelmia, mutta eläkää tätä päivää.
Toivon teille
kaikille paljon onnea ja kaikkea hyvää tulevaisuudessa ja hienoa juhlapäivää
tänään! Carpe diem!
